10.01.2022 Kirjoittaja Pirkko-Liisa Hyttinen

Ansa asiantuntijaorganisaatioissa

Tunnistetaan juurisyyt ja niiden pohjalta ratkaisut kriisiytymisen ehkäisemiseksi.
Kuva tulossa

Elämme murroskautta monessa mielessä – jälleen kerran. Uutisoinnin kohteena on viimeisen kahden vuoden ajan ollut pandemian vuoksi kriisiytymiskierteessä oleva soteala. Kierteen juuret ulottuvat kuitenkin huomattavasti kauemmaksi. Kuten sanotaan, kriisi nostaa esille organisaatioiden heikot kohdat.

Henkilöstön uupumista on painotettu otsikoissa. Tämä on varmasti totta. Työtä on paljon. Pelko omasta sairastumisesta kaihertaa ajatuksissa – puhumattakaan kaikkien asiakkaiden pelastamisen mahdottomuus. Lisätaakkana taustalla kummittelee hatara kuva hyvinvointialueesta uutena työpaikkana. Kyseessä on kriisitilanne, jota pitäisi näkyä myös johtamisessa.

Lukuisissa sotealan organisaatioissa eri hierarkiatasojen johtajat ovat vahvoja, useinkin uraorientoituneita, asiantuntijoita. He pyrkivät olemaan substanssinsa huippuja. Johtaminen jää toisarvoiseksi. Samaan aikaan alaisena oleva henkilöstö tarvitsee johtajakseen kokonaisuuden hahmottajaa, turvallista tavoitteiden sanoittajaa, luotettavaa luotsia, joka auttaa murroksen yli uuteen normaaliin.  

Tämä odotusten ristiriita ajaa myös johtajat uupumisen uralle. Pidemmän päälle useimmat työyhteisöt ajautuvat näin umpikujaan, jossa perusajatuksena on vain selvitä tästä päivästä. Vapaa-aika menee horroksessa, jossa eivät voimat vahvistu. Sanomattakin selvää on, että työnantajakuva rapistuu, ja ongelmat kasvavat sen myötä.

Perinteisesti uupuneet ovat ohjautuneet työterveyshuollon pelastettaviksi. Helpohkon päättelyn tuloksena voi todeta, ettei ongelma ratkea yksittäisiä työntekijöitä tai johtajia hoitamalla. Jos juurisyytä ei korjata, kriisikierre jatkuu.

Kuinka sitten selvitä tällaisesta tilanteesta? Yksittäisten henkilöiden hoitamisen sijasta tai lisäksi täytyisi hoitaa organisaatio kuntoon. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteet ovat selkeitä, osaamiset ja työkyky kohdallaan sekä motivaatio hyvällä tasolla.

Vahvojen asiantuntijajohtajien pitäisi tehdä valintansa – motivoituuko organisaation vai substanssin johtamisesta. Molempia ei voi tehdä samaan aikaan. On hyvä muistaa, että on olemassa myös ammattijohtajien kaarti. Heidän osaamisensa ja motivaationsa ydin on organisaation ja ihmisten johtaminen. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa tavoitteet selkiytyvät ja niitä vastaava osaaminen varmistetaan – kuin myös motivaatio ja työkykyisyys.

Juurisyy saadaan näin hoidettua ja organisaation selviytymisen edellytykset parannettua. Parhaimmillaan jokainen voi kukoistaa itselleen sopivimmassa roolissa. Mikä parasta, kriisistä selviydytään ilman uhreja. Työnantajakuvan paranemisen myötä myös toiminta on turvattu tulevaisuudessakin.